• Pogostan tauti...
  • Vasaralla sormeen...
  • Sieni-infektiot
  • Ruusu
  • Enterorokko aiheuttaa...
  • YLE Akuutti...
  • Ihon ja kynsien sienitauti...
  • Ihomelanooman Käypä hoito
  • Hirvikärpänen...

  • Etusivu


     
    Launch in external player
    SYYHY ELI SCABIES

    Syyhy eli scabies on edelleen voimissaan oleva tartuntatauti, jonka aiheuttaa vain ihmisessä elävä syyhypunkki, Sarcoptes scabiei var. hominis. Tauti ei ole vaarallinen, mutta voimakkaasti kutiava, ja ongelmana on sen tarttuvuus. Monesti diagnoosi viivästyy, mikä lienee suurin syy sen yleisyyteen edelleen.

    Miten syyhy tarttuu? Se tarttuu parhaiten ihokontaktissa, mutta myös esim. tekstiilien (asusteet, vuodevaatteet) välityksellä. Syyhypunkki säilyy huoneenlämmössä elossa esim. tekstiileissä 2-3 päivää. Syyhy ei ole sukupuolitauti, vaikka varmimmin sen saakin petikaveriltaan. Syyhypunkin suvunjatkamisesta ja elintavoista löytyy hyvää englanninkielistä tietoa:
    CDC - DPDx.

    Syyhyn tunnistaminen ei aina ole helppoa. Syyhydiagnoosia voi pitää varmana vain, jos syyhypunkki(naaras) löytyy ihon pintakerroksen (marraskeden) käytävästään. Parhaiten sen löytää stereomikroskoopin avulla. Naaras on 0.2-0.5 mm kooltaan, koiras hieman pienempi. Missä syyhypunkkikoiraat ovat? CDC:n mukaan koiraat huitelevat missä sattuu ja tekevät vain ennen parittelua tilapäisen “gallerian” (käytävän) ihoon.


    Syyhypunkki tekee 1-2 cm pituisia käytäviä ihoon. Naaraspunkki on aina käytävän siistimmässä päässä
     
    Tämä hartiaseudun ihottuma on vanhan rouvan syyhy, jossa kutina aiheuttaa raapimajälkiä

    Hyviä "maallikkovinkkejä": "näppylät ja pienet vesirakkulat lapsen kämmenessä, aikuisen rannepoimun seudussa, miehen sukuelimissä ovat syyhytautia, ellei toisin todisteta". Kutinaoireen ilmaantuminen samoihin aikoihin muille ruokakunnan jäsenille voi viitata myös syyhytautiin.


    Sormenvälien syyhy on johtanut myös rokahtumaihottuman syntymiseen
     
    Lapsen syyhy löytyy vartalon lisäksi myös kämmenistä ja jalkapohjista

    Miten nopeasti tartunnan jälkeen syyhy antaa oireita?
    Elämässään ensimmäisen kerran syyhytartunnan saanut alkaa oirehtia yleensä vasta 3-4 viikon kuluttua, ilmeisesti jotkut eivät saa kutinaoireita lainkaan. Jos joskus myöhemmin saa syyhypunkin uudelleen, kutinaoireet voivat tulla jo muutaman päivän kuluttua tartunnasta.


    Vain syyhy tekee miehen suku-
    elimiin tällaisia kutiavia näppyjä
     
    Syyhypunkkinaaras, Sarcoptes scabiei var. hominis, kävelee mikroskoopin kentässä

    Paljonko syyhypunkkeja on ihossa?
    Tavallisessa syyhyssä eläviä punkkeja on vain 5-15 kpl. Vauvoja lukuunottamatta tavallinen syyhy ei leviä pään alueelle. Joskus syyhy esiintyy voimakasoireisena jokseenkin kaiken ihon käsittävänä muotona, jolloin punkkeja voi olla tuhansia, jopa miljoonia, ja tauti on tuolloin voimakkaasti tartuttava.

    Miten syyhyä hoidetaan?
    Yleisimmin käytetään iholle levitettävää permetriinivoidetta (Nix®) Muitakin ulkoisia hoitoja on olemassa. Englanninkielistä ajan tasalla olevaa tietoa hoidoistakin on mm. eMedicine-tietokannassa. Ulkoisilla lääkkeillä toinen hoitokerta tulee tehdä 1 viikon kuluttua.

    Reseptillä saatavana on myös sisäistä syyhylääkettä (ivermektiini / Stromectol® 3 mg tbl). Se on 3/2006 saanut ns. tuotekohtaisen erityisluvan, joten lääkkeen saa lääkärin reseptillä apteekista ilman kankeaa erityislupamenettelyä (tietoja ei löydy Pharmaca Fennicasta).

    Tavallinen ivermektiiniannos on 0.2 mg/kg, siis 60-kiloiselle 12 mg (= koko pakkaus 4 tbl), hinta (v. 2006) n. 28 eur (ei ole SV-korvattava). Hoito on siis melko kallis, kun kaikki perheenjäsenet hoidetaan 2 kertaan. Kansainvälisen suosituksen mukaan toinen Stromectol -lääkeannos otetaan 2 viikon kuluttua (CDC). Stromectol tulisi ottaa mielellään rasvaisen ruuan kanssa. Stromectolia voi käyttää myös yli 5-vuotiaille / yli 15 kg painaville lapsille ( 15 kg = 3 mg = 1 tabletti). Toistaiseksi Stromectolia ei suositella raskaana oleville eikä imettäjille.

    Koko ruokakunta tulee hoitaa
    Koska syyhy voi levitä myös muuten kuin ihokontaktissa (vuodevaatteet, asusteet), on syytä hoitaa koko ruokakunta siitä riippumatta, onko toisilla oireita. Koska tämä on joskus aika iso ja kalliskin ruljanssi, on tärkeää, että syyhytaudin diagnoosi on oikein.

    Raskaana olevien ja imettäjien syyhyhoito:
    Ehdottoman varmaa tietoa raskaana olevien turvallisimmasta syyhyhoidosta ei ole, koska raskaana olevilla ei tietenkään koskaan tehdä lääketutkimuksia! Viimeisimmät suositukset pitävät permetriiniä käyttökelpoisena, mutta “vanhanaikainen” rikkivoideseos lienee vielä turvallisempi, mutta haiseva ja tahraava. Tarkempaa tietoa rikkivoiteestakin on myös eMedicine-tietokannassa.

    Miten vaatteet?
    - alusvaatteiden/petivaatteiden vaihto (suositellaan pesu 60 oC ja rumpukuivaus – lienee kuitenkin sama, missä vaatteet kuivaa – tuskin se punkki hukkumatta selviää pesukoneestakaan..).
    - vaatteiden/tekstiilien vaihto tulisi tehdä (ainakin) lääkkeen levityksen / sisäisen lääkkeen nauttimisen jälkeisenä päivänä. Sama uudelleen toisen lääkityskerran jälkeen.
    - imurointi ja pölypussin samantien hävittäminen on myös hyvä tehdä.

    Päähineet ja käsineet ym ei-pestävät tekstiilit: pakkaseen 1 vrk ajaksi (pakastimeen muovipussissa) tai säilytys vähintään 3 vrk muovipussiin suljettuina; tässä ajassa syyhypunkki kuolee huoneenlämmössä ihmisen ulkopuolella.

    Häviääkö kutina heti hoidon jälkeen?
    Ei. Kutina voi kestää (lievempänä) toista kuukauttakin onnistuneen hoidon jälkeen. Kutinaa hoidetaan kortikoidivoiteilla (esim Sibicort cremor) tarpeen mukaan. Tarvittaessa lääkärin on aiheellista tutkia potilas uudelleen, jos kutina voimakkaana jatkuu. Jos lääkäri esim. stereomikroskoopin avulla löytää syyhykäytäviä ilman punkkiakin) vielä yli 2-3 viikon kuluttua toisesta hoitokerrasta, taudin hoito on epäonnistunut ja vaatii uuden (tehostetun) lääkityksen.

    Milloin tartuntavaara on ohi?
    Syyhypotilas ei tartuta enää 24 tunnin kuluttua ensimmäisestä hoidosta ulkoisilla lääkkeillä (jos myös vaatteiden vaihto on toteutettu). On epäilty, että varoaika voisi olla hieman pidempi (2 vrk) sisäisellä lääkityksellä.

    Tarttuuko syyhy kotieläimiin/kotieläimistä?
    Ei. Kotieläimillä on omia syyhypunkkejaan (eri lajeja) ja ihmisellä omansa. Kotieläimen syyhypunkki voi pistäytyä ihmisessä, mutta ei jää asumaan.

    Saako syyhylääkkeistä sairausvakuutuskorvausta?
    Ei saa Suomessa, mikä on epäkohta. Monissa muissa maissa yhteiskunta osallistuu syyhyn hoidon lääkekuluihin.

    Kts. perusteellisempaa tietoa syyhystä. Tämä eMedicine-tieto pysyy ajan tasalla, mutta sen oikea omaksuminen vaatii lääkärin koulutuksen.

    Yleisimmät virheet syyhyn hoidossa:

    - hoidetaan "arvausdiagnoosia" – ilman tarkkaa diagnoosia tehtyjen hoitoyritysten jälkeisissä ongelmatapauksissa jatkodiagnostiikka on todella vaikeaa

    - vain osa ruokakunnasta hoidetaan – ja tartunta jatkuu. Syyhy joko hoidetaan kunnolla tai sitä ei kannata hoitaa lainkaan. Tuhertaminen tässäkään asiassa ei kannata.

    - hoidetaan (samassa asuvat) perheenjäsenet eri aikoina (ping-pong-tartunta!)

    - pestään kädet kohta ulkoisen syyhylääkkeen iholle levityksen jälkeen (naiset!) – jos näin tehdään, heti uudelleen lääke käsienkin iholle (koskee tietenkin vain ulkoisen lääkkeen käöyttöä).

    - jätetään hoitamatta uudelleen (hoidon toisto on tarpeen, vrt edellä ajankohdat)

    -hoidetaan syyhylääkkeellä aina uudelleen ja uudelleen, kun kutinaoireita on edelleen. Kutina voi jatkua lievempänä hoidon jälkeen yli kuukaudenkin – liian usein käytettynä ulkoinen syyhylääke voi ärsyttää ihoa.

    Virallista tietoa englanniksi syyhystä: CDC - DPDx

    Syyhyssä on monia asioita, joihin tarkka tieto puuttuu. Tässä katsauksessa olen koonnut niitä käsityksiä, mitä on saatavissa luotettavimmista kansainvälisistä lähteistä, mukaan luettuna kongressi lokakuussa 2006 EADV Congress in Rhodes 2006.


     

    S-posti: raimos(at)iki.fi